Potentiaali-hankkeen kyselyn tiedonkeruu ja aineisto -

Potentiaali-hanke keräsi opetus- ja ohjaushenkilöstön näkemyksiä sukupuoli- ja kulttuuritietoisesta ohjauksesta verkkokyselyllä 13.4.–5.6.2020. Kyselyaineisto tarjoaa tietoa siitä, miten sukupuoli- ja kulttuuritietoisuus näkyy käytännön ohjaustyössä ja mihin opetus- ja ohjaustyötä tekevät tarvitsisivat tukea.

Tämä kirjoitus käsittelee kyselyn tausta-aineistoja ja vastaajia. Voit lukea lisäanalyysia vastauksista toisesta kirjoituksesta.

Vastaajille esitettiin kysymyksiä siitä, miten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemat näkyvät organisaation käytännöissä sekä siitä, miten hyvin vastaaja itse tuntee tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevia lakeja, ohjeistuksia ja käsitteitä. Lisäksi kartoitettiin valmiutta keskustella nuorten kanssa erilaisista yksilöön tai yhteiskuntaan liittyvistä teemoista eli toimia sukupuoli- ja kulttuuritietoisesti.

Kyselyyn saatiin 709 vastausta eri puolilta Manner-Suomea. Kyselyn vastaajiksi tavoiteltiin henkilöitä, jotka toimivat

yläkoulussa tai toisella asteella opetustyössä, opinto-ohjaajana, uraohjaajana tai muussa ohjaustyössä
nuorten (alle 29-v.) uraohjaajana tai muussa ohjaustyössä jossain muussa organisaatiossa (esim. Ohjaamo, TE-palvelut, kunnan nuorisotoimi, järjestöt)
opettajana tai kouluttajana opettaja-, erityisopettaja-, opinto-ohjaaja- tai uraohjaajakoulutuksessa.

Voit tutustua kyselyn alustaviin tuloksiin yläkoulua ja toista astetta tarkastelevan blogitekstin (1) ja tulospaketin avulla (2). Kyselylomake on luettavissa sekä suomeksi (3) että ruotsiksi (4). Kyselyn tuloksia julkaistaan syksyn 2020 aikana. Lisäksi hankkeessa toteutetaan haastatteluja, joilla syvennetään kyselyn tuloksia.

Tiedonkeruu ja aineiston yleistettävyys

Kyselyyn vastattiin avoimella verkkolinkillä, jota välitettiin opetus- ja ohjausalan sosiaalisen median keskusteluryhmissä, hankkeen osatoteuttajien verkostoissa, hankkeen sidosryhmien verkostoissa, hankkeen viestintäkanavissa sekä kohderyhmää työllistävien organisaatioiden kautta.

Yläkouluja, ammatillisia oppilaitoksia, lukioita ja kuntien sekä kaupunkien nuorisotoimea tavoiteltiin ensi sijassa kuntien ja kaupunkien kirjaamojen kautta. Kuntien ja kaupunkien kirjaamoita pyydettiin välittämään kyselyn saateviesti opetus- ja ohjausalan organisaatioille, jotka saattoivat välittää saatteen henkilöstölleen. Ohjaamoihin, TE-toimistoihin ja ammatillisiin opettajakorkeakouluihin otettiin yhteyttä suoraan. Yliopistoja ei tavoiteltu systemaattisesti.

Tiedonkeruu ei perustunut otokseen opetus- ja ohjaushenkilöstöstä, joten tulokset eivät ole varauksetta yleistettävissä kuvaamaan kyselyn perusjoukkoa, eli vastaajiksi tavoiteltujen henkilöiden ryhmää. Kyselyä pyrittiin välittämään kaikkien Suomen kuntien ja kaupunkien kautta, mutta hankkeella ei ole tietoa siitä, kuinka laajasti kysely tavoitti vastaajia tätä kautta. Lisäksi vastaajia tavoiteltiin epävirallisia verkostoja hyödyntäen. Vastaajajoukko ei siten välttämättä vastaa kaikkien taustatekijöiden suhteen todellista opetus- ja ohjaushenkilöstön jakaumaa.

Mitä vastauksista voidaan päätellä?

On mahdollista, että kyselyyn vastasivat innokkaimmin ne, jotka kokevat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemat itselleen läheisiksi. Tämän vuoksi osa kysymyksistä muotoiltiin koskemaan organisaation käytäntöjä, jolloin vastaaja saattoi arvioida sitä, miten hyvin lakisääteiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvelvoitteet toteutuvat työpaikalla yleisesti.

Merkittävä osa kysymyksistä koski kuitenkin vastaajan itsensä osaamista. Opetus- ja ohjaustilanteissa voi esiintyä hankalaksi koettuja ja henkilökohtaisia teemoja, jotka liittyvät nuoren taustaan, asemaan ja mahdollisuuksiin valita nuorta kiinnostava koulutus- tai urapolku. Vastaajalla ei välttämättä ole ollut osaamista ottaa puheeksi kaikkia nuoria mahdollisesti askarruttavia asioita. Näidenkin kysymysten tulkinta on mahdollista siirtää yksilön osaamisesta työkalujen olemassaolon tai työpaikan antaman perehdytyksen tasolle.

Nuoria koskettavien haasteiden puheeksi ottaminen parantaa koulutus- ja uraohjauksen onnistumista. Puheeksi ottamisen valmiuksia on mahdollista tukea sekä kirjaamalla ylös työpaikan toimintamalleja että kehittämällä ohjauksen työkaluja.

Ketkä kyselyyn vastasivat: alueet ja oppilaitokset

Maakuntien väkimäärään suhteutettuna Uusimaan ja Varsinais-Suomen maakunnista saatiin odotettua vähemmän vastauksia. Pirkanmaalta, Keski-Suomesta ja Pohjois-Pohjanmaalta vastauksia saatiin odotettua enemmän. Muut maakunnat ovat kolmen prosenttiyksikön sisällä odotetusta osuudesta. (5)

Tietoa opetus- ja ohjaustyötä tekevien määristä ei ole helposti saatavilla, joten vastaajien jakaumaa aineistossa on vaikea suhteuttaa eri tehtäväluokkien ja työpaikkojen todelliseen osuuteen perusjoukossa. Etenkin yläkoulussa työskentelevien erottaminen peruskoulussa työskentelevistä on avoimesti saatavilla olevan tiedon perusteella vaikeaa. Opetushallituksen ”Opettajat ja rehtorit Suomessa 2016” -raportin avulla voidaan laatia arvio ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen opettajien välisestä suhteesta (6). Potentiaalin kyselyssä suhdeluku on 22:78 (lukio:ammatillinen oppilaitos), kun taas Opetushallituksen 2016 raportissa suhdeluku on 31:69. Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opettajien osuuksien suhde toisiinsa on odotetun suuntainen, vaikka ammatillisissa oppilaitoksissa opettavia onkin hieman odotettua enemmän.

Saman raportin avulla on mahdollista arvioida opettajien alueellista jakaumaa ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa suuraluetasolla ja maakunnittain sillä varauksella, että Potentiaalin kyselyn vastaajamäärä ei ole riittävä luotettavaan maakuntatason tarkasteluun.

Suuralueittain tarkasteltuna lukioiden opettajia on huomattavasti odotettua enemmän Länsi-Suomen suuralueelta (+28 %-yks.) ja huomattavasti odotettua vähemmän Etelä-Suomen (-13 %-yks.) ja Helsinki-Uusimaan suuralueilta (-12 %-yks.). Vastaavasti ammatillisten oppilaitosten opettajia on huomattavasti enemmän Länsi-Suomen suuralueelta (+32 %-yks.) ja huomattavasti odotettua vähemmän Helsinki-Uusimaan (-21 %-yks.) ja Etelä-Suomen suuralueilta (-16n %-yks.). Suuralueittainen epäsuhta on syytä huomioida tulosten tulkinnassa silloin, kun on syytä olettaa, että tarkasteltava kysymys vaihtelee suuralueittain.

Uusimaalla työskennelleiden opettajien osuus on odotettua huomattavasti pienempi (yli -10 %-yks.) ja Varsinais-Suomen jossain määrin pienempi (yli -5 %-yks.) sekä lukioissa että ammatillisissa oppilaitoksissa. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan osuudet ovat jossain määrin odotettua pienempiä lukioiden osalta (yli -5 %-yks.). Pirkanmaan ja Keski-Suomen osuudet ovat odotettua huomattavasti suurempia (yli +10 %-yks.) sekä lukioissa että ammatillisissa oppilaitoksissa. Pohjois-Pohjanmaan osuus on odotettua huomattavasti suurempi (yli +10 %-yks.) ja Pohjanmaan osuus jossain määrin odotettua suurempi (yli +5 %-yks.) ammatillisten oppilaitosten osalta. Kainuun ja Lapin osuudet ovat jossain määrin odotettua suuremmat (+5 %-yks.) lukioiden osalta.

Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa työskennelleiden opinto-ohjaajien suhdelukua on mahdollista verrata Suomen opinto-ohjaajat SOPO ry:n jäsenrekisterin jakaumaan vuodelta 2020, johon on viitattu Valtakunnallisen ohjausalan osaamiskeskuksen työpaperissa ”Opinto-ohjaajien koulutusmäärä Suomessa 1971–2020” (7). Potentiaalin kyselyssä toisen asteen opinto-ohjaajien suhdeluku on 46:54 (lukio:ammatillinen oppilaitos), kun taas SOPO ry:n jäsenrekisterissä suhdeluku on 50:50. Suhdeluvut ovat hyvin lähellä toisiaan.

Ammatillisessa oppilaitoksessa työskennelleiden osuudet ovat siis odotettua suurempia, kun verrataan toisella asteella työskennelleitä opettajia ja opinto-ohjaajia toisiinsa. Lisäksi alueellisen vertailun perusteella voidaan todeta, että Potentiaalin aineisto on jossain määrin vinoutunut. Toisaalta opettajana ja opinto-ohjaajana työskennelleitä vastaajia on runsaasti eri puolelta Suomea Ahvenanmaata lukuun ottamatta, joten alueellinen vinouma ei välttämättä ratkaisevasti heikennä aineiston käyttökelpoisuutta. Kyselyssä ei kerätty kuntatasoista tietoa työpaikoista, joten tarkempi alueryhmittely esimerkiksi kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin kuntiin ei ole mahdollista.

Kokonaisuudessaan vastaajista 44 prosenttia työskenteli ammatillisessa oppilaitoksessa, 19 prosenttia yläkoulussa, 15 prosenttia lukiossa ja 14 prosenttia muussa kunnan tai kaupungin nuorisopalvelussa, viisi prosenttia Ohjaamossa, neljä prosenttia ammattikorkeakoulussa, kolme prosenttia TE-toimistossa ja muutama prosentti ohjauspalveluita tarjoavassa järjestössä tai yhdistyksessä, ohjauspalveluita tarjoavassa yrityksessä tai ammatinharjoittajana, yliopistossa tai muussa työpaikassa. Yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten vastaajamäärät mahdollistavat melko luotettavan tarkastelun pienellä määrällä taustamuuttujia. Kunnan tai kaupungin nuorisopalvelun kohdalla tulee harkita tarkempaa ryhmittelyä työn sisällön mukaan. Muiden työpaikkojen vastaajamäärät asettavat merkittäviä rajoitteita taustamuuttujien käytölle.