Olemme haastatelleet Potentiaali-hankkeessa kevään ja syksyn 2020 aikana kahdeksaatoista (18) opetus- ja ohjaustyötä tekevää ammattilaista. Haastatteluiden tarkoituksena on ollut selvittää, millaisia käsityksiä opetus- ja ohjaustyötä tekevillä on sukupuoli- ja kulttuuritietoisesta ohjauksesta, miten he sitä toteuttavat omassa työssään ja mihin he kaipaisivat tukea. Haastatteluiden pohjalta syntyneen tiedon avulla Potentiaali-hankkeessa kehitetään menetelmiä ja koulutuksia sukupuoli- ja kulttuuritietoisen ohjauksen tueksi.
Osallistujat tavoitettiin haastatteluihin Potentiaali-hankkeen kyselyyn vastanneiden joukosta. Haastateltavien antamia yhteystietoja tai haastatteluaineistoa ei yhdistetty missään vaiheessa kyselyn vastauksiin.
Haastatteluihin osallistuneet ammattilaiset työskentelivät opetus- ja ohjausalan tehtävissä ammatillisissa oppilaitoksissa (n=7), nuorisotyön ja työllisyyspalvelujen sektorilla (n=7), peruskouluissa (n=2), lukiossa (n=1) sekä korkeakoulussa (n=1) (Taulukko 1).
Haastateltavien ohjaustehtävät vaihtelivat perinteisestä opinto- ja uraohjauksesta sekä nuorisotyön ohjaustehtävistä kohdennettujen ryhmien ohjaukseen. Kaikki opetustehtävissä olleet haastateltavat kertoivat työnsä sisältävän myös ohjaustehtäviä. Tällöin ohjaus liittyi sekä opintojen suunnitteluun että laajemmin arkeen ja tulevaisuuteen.
Haastattelut toteutettiin kevään ja syksyn 2020 aikana etähaastatteluina, joko Zoomissa tai Microsoft Teamsissa. Haastattelijoina toimivat Jenni Lahtinen, Sari Miettinen sekä Anne Nieminen. Haastattelumenetelmää voi kutsua puolistrukturoiduksi teemahaastatteluksi. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluja. Yksi haastattelu kesti 45 minuutista kahteen ja puoleen tuntiin, keskimäärin hieman reilun tunnin. Haastattelut nauhoitettiin ja äänitiedostot purettiin tekstiksi. Tekstitiedostoista poistettiin kaikki sellaiset tiedot, joista yksittäisen vastaajan voisi tunnistaa.
Käytimme haastatteluissa apuna kyselyrunkoa. Aluksi kysyimme haastateltavien tämänhetkisestä työstä ja työnkuvasta, työhistoriasta sekä pyysimme kertomaan tyypillisistä ohjauksen elementtejä sisältävistä tilanteista. Sen jälkeen kysyimme tarkemmin opintoihin ja työelämään ohjaamisesta sekä siitä, käsitelläänkö ohjauksessa urapolkujen sukupuolittumista, sukupuolten palkkaeroja tai muita tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä. Sen jälkeen kysyimme yksilöiden välisten erojen merkityksestä ohjausprosessissa sekä siitä, miten haastateltava käsitti sukupuolen ylipäänsä sekä miten haastateltava käsitti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävän työotteen tarkoittavan omassa työssään. Kysyimme myös haastateltavan aiemmin käyttämistä sukupuoli- ja kulttuuritietoisen ohjauksen menetelmistä, työyhteisön tuesta ja linjauksista tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen liittyen sekä siitä, onko haastateltavan opinnoissa käsitelty tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemoja. Lopuksi kysyimme vielä ohjaustyöstä korona-aikana.
Kirjoitimme litteraattien pohjalta tiivistelmät jokaisesta haastattelusta. Tiivistelmät auttoivat jäsentämään aineistoa kokonaisuudessaan. Tarkemmin analysoimme aineistosta puhetapoja sekä kertomuksia sukupuolikäsityksiin ja stereotypioihin liittyen. Tarkastelimme aineiston perustella myös sitä, miten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta konkreettisesti edistetään oppilaitosten ja muiden organisaatioiden käytännöissä.
Haastateltavat ovat monella tapaa valikoitunut joukko. He ovat ensiksikin saaneet tiedon hankkeemme kyselystä sekä kokeneet mielekkääksi kyselyyn vastaamisen. Toisekseen he ovat halunneet osallistua haastatteluun kyselyn jälkeen. Kyselyn lopuksi yhteystietonsa antoi 69 henkilöä. Potentiaali-hankkeen puitteissa pystyimme haastattelemaan heistä 18. Haastateltavat edustavat siis ohjaus- ja opetusalan ammattilaisten ”näytettä”, eikä siten ole mielekästä tehdä koko perusjoukkoa koskevia yleistyksiä. Sen sijaan haastattelutieto mahdollistaa ilmiöiden tarkastelun pintaa syvemmältä sekä ilmiöihin liittyvien merkitysten, ilmaisujen ja puhetapojen tarkastelun.